Oletko sinä vielä siellä?
Huhtikuu ja maaliskuun loppu ovat olleet melkoista hulabaloota meikäläisen elämässä. Kaksi työtä on aiheuttanut sen, että niin minä, kotini kuin mieheni ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle ja huolenpidolle. Viikonloppuisin olen reissannut, mitkä ovatkin olleet minun ainoat vapaani kolmeen viikkoon. Siksi bloginkin päivitys on vähän jäänyt.
Uusi työ on tuonut paljon haasteita ja työnkuvanikin on ehtinyt muuttua aika monta kertaa aloituksen jälkeen. Oppilaat kuitenkin ovat erityisiä niin hyvässä kuin pahassa. Ja myös palaute heiltä tulee minulle suoraan - niin hyvä kuin huonokin palaute. Silti he ovat vain niin ihania. Samana päivänä saatana olla "***un ämmä" ja "ihana ope, jota tulee ikävä TET-viikon aikana". On ne vaan niin <3
Seinäjoella on jo ihan kevät, niinkuin kai muuallakin päin Suomea. Fasaanit ovat saapuneet taas ilostuttamaan kaikkien elämää raakkumisellaan. Niiltä sai Oulussa välttyä. Minulla on myös oululaisia työkavereita, jotka ovat osaltaan pitäneet huolen siitä, että murteeni pyssyy vielä yhtä leviiiänä.
Kannettiin grillikin pihalle ja suunnittelen yrttien istuttamista. Sieltä se kesä vain tulee!
Mitä teille kuuluu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Huh, onpa hyvä että työkaverit pitää murteen muistissa! ;) Meidän porukoiden takapihalla pyörii muuten fasaaneja :O
VastaaPoistaOon näköjään unohtanut vastata tähän! Onko ne fasaanit tosiaan sinnekin asti nyt ehtiny :O En muista ainakaan ite, että niitä olis Oulussa ollu, mutta voi olla että aika kultaa muistot ;) Ja täällä niitä on oikeasti ihan hirveästi! Koko ajan hyppii tien yli joku yksilö.
Poista